Voit ladata allaolevan kannanoton PDF-muodossa tästä: Seelake-kannanotto. 

Eteläpuisto on yksi tulevien vuosien keskeisimmistä täydennysrakentamishankkeista Tampereella. Sen onnistuminen vaikuttaa kaupungin tulevaisuuteen ja mielikuviin vuosikymmeniksi eteenpäin. Hanke ja sen yleissuunnittelun pohjana oleva Seelake-suunnitelma ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta ja keskustelua sekä puolesta että vastaan. Urbaani Tampere ry. osallistuu keskusteluun tällä mielipiteellään.

Seelake-suunnitelma, johon kannanotto perustuu (Tampereen kaupunki).

 

Alueen rakentamisen perusperiaatteet

Eteläpuiston rakentaminen Seelake-suunnitelman pohjalta on hyvä ja kannatettava hanke. Sen myötä nykyisin melko huonolla ja epämääräisellä käytöllä oleva aluekokonaisuus saadaan muutettua osaksi kaupunkia asuntoineen, liiketiloineen ja viheralueineen.

Suunnitelmia hiottaessa on korostettava hyvän kaupunkiympäristön perusperiaatteita, jotta alue nivoutuu saumattomasti osaksi nykyistä keskustaa ja palvelee mahdollisimman hyvin niin nykyisiä kuin tuleviakin kaupunkilaisia.

1. Viheralueiden ja -reittien käytettävyys, miellyttävyys ja korkea laatu. Tämä tulee olemaan tärkein mittari, jolla kaupunkilaiset arvioivat alueen onnistuneisuutta. Alueet on suunniteltava houkutteleviksi ja toiminnallisiksi oleskelu- ja kohtauspaikoiksi, pelkät paljaat nurmikentät eivät riitä. Lisäksi luonnon monimuotoisuus tulee varmistaa.
2. Riittävän tiivistä ja tehokasta rakentamista. Alue on osa ydinkeskustaa ja siitä tulee rakentaa kaupunkimaisen tehokas ja tiivis. Tämä takaa mahdollisimman monelle halukkaalle mahdollisuuden asua keskustassa ja tuo keskustan liikkeille lisää asiakaskuntaa.
3. Rakentamisen korkea laatu ja ympäristön huomioiva sijoittelu. Alue on arvokkaalla paikalla aivan Tampereen keskustassa järven rannassa. Tämän vuoksi rakentamisen laatuun ja ympäristöön sopivuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
4. Alueen saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen. Sujuvat kestävän liikkumisen yhteydet mm. kaupungin liikekeskustaan edesauttavat sitä, ettei alueesta tule autovaltaista lähiötä. Nykytilanne on kävelijän ja pyöräilijän kannalta erittäin huono Tampereen Valtatien estevaikutuksen takia.
5. Maltillinen määrä pysäköintipaikkoja. Kun kävely-, pyöräily- ja joukkoliikenneyhteydet ovat kunnossa, valtaosa talouksista pärjää ilman autoa näin lähellä keskustaa asuessaan. Tämä tulee ottaa huomioon autopaikkojen mitoituksessa. Esimerkiksi Ratinanrannassa mitoitus on jo osoittautunut liian suureksi.
6. Liiketilojen ja julkisten tilojen suunnittelu yhdeksi houkuttelevaksi kokonaisuudeksi. Viihtyisä ja yhtenäinen oleskelu-, kohtaus- ja ostosalue houkuttelee paikalle ihmisiä myös muualta keskustasta. Näin varmistetaan alueen elävyys kaikkina vuorokauden- ja vuodenaikoina.

Nykyisen Seelake-suunnitelman hyvät puolet

• Umpikorttelimainen ja melko tiivis rakenne
  • Kaupunkimainen ratkaisu, joka jatkaa saumattomasti nykyistä kaupunkirakennetta Nalkalanrantaan ja Eteläpuiston alueelle.
  • Luo viihtyisyyttä estämällä liikennemelun kantautumisen asuin- ja virkistysalueille sekä rantareitille.
  • Riittävä määrä rakentamista ja asuntoja, joiden myötä mahdollisimman moni nykyinen ja tuleva tamperelainen saa mahdollisuuden keskusta-asumiseen.
• Rannan pyöräily- ja kävelyreitit
  • Rantareitin säilyminen avoimena rakentamistehokkuuden liikaa kärsimättä.
  • Uusi kävely- ja pyöräilysilta Ratinasta Eteläpuistoon luo yhtenäisen rantareitin Pyynikiltä Härmälään asti.
• Viher- ja virkistysalueet varauksin
  • Uusi hiekkaranta ja saari.
    Ratinan suvannon rannan pelikentät.
• Muuta
  • Viherkattojen runsas lukumäärä ja pinta-ala.
    Pysäköinnin sijoittelu maan alle.
    Hämeenpuiston nimeäminen takaisin Esplanadiksi.

Nykyisen Seelake-suunnitelman tärkeimmät kehityskohteet

• Riittävän tehokas rakentaminen
  Nykyisessä suunnitelmassa rakentamisen määrä on jotakuinkin riittävä. Uhkana kuitenkin on, että suunnitteluprosessin edetessä rakennusneliöitä pienennetään ja alueesta muodostuu liian lähiömäinen. Näin ei saa käydä.
• Sujuvat pyöräily- ja kävelyreitit
  Tampereen valtatien ja Hämeenpuiston risteyskohdan muokkaaminen jalankululle ja pyöräilylle miellyttäväksi on haastavaa. Tämän epäjatkuvuuskohdan korjaamiseen on haettava ratkaisu erityisen huolellisesti. Aikanaan juuri tämä risteys rikkoi vanhan Esplanadin ja Eteläpuiston yhteyden.
  Rantareitin ja lenkkipolun jatkuvuus Ratinasta Pyynikille on varmistettava; pyöräilyreittien kulku on huomioitava sekä rannan että avattavan sillan kautta.
  Kaikkien pyöräilyn ja kävelyn pääreittien on oltava suoraviivaisia.
• Viihtyisät ja toimivat viheralueet
  On varmistettava julkisen, puistomaisen Näsinpuisto–Esplanadi–Eteläpuiston virkistysalue–Pyynikki-ketjun muodostuminen. Edelfeltin aukion puu-istutusten on oltava riittävät, jotta saavutetaan luonteva jatkuvuus Esplanadin kanssa.
  Alueen kaakkoisnurkkaan suunniteltua paljasta nurmikenttää tulee kehittää viihtyisämmäksi ja toiminnallisemmaksi. Muutama puu ja istutukset (nurmikolla tai penkeissä) piristäisivät ja rytmittäisivät maisemaa.
  Rantareitille on istutettava havainnekuvia enemmän puita. Puut voisivat olla Pyhäjären rannoilla kasvavaa harvinaista kynäjalavaa.
  Jos alueen nykyisiä isoja, vanhoja puita joudutaan kaatamaan, niiden runkoja ja kantoja voisi hyödyntää viher- ja puistoalueiden rakennemateriaaleina.
• Autoliikenteen rauhoittaminen
  Tampereen valtatien ja Hämeenpuiston liikennettä on pyrittävä rauhoittamaan. Paras olisi muuttaa tie yksikaistaiseksi kumpaankin suuntaan. Hämeenpuistossa tie kapenee yksikaistaiseksi monessa kohtaa jo nyt, joten tien kapasiteettiin tällä ratkaisulla ei olisi merkittävää vaikutusta.
  Alueen pysäköintipaikkojen määrä on arvioitava Ratinanrannan kokemukset huomioiden ja toteuttaa niitä vain markkinaehtoisesti perusteltu määrä.
  Alueella on pyrittävä kävely- pyöräily- ja joukkoliikenteen mahdollisimman suureen osuuteen autoilun tila-, este- ja kustannusvaikutusten välttämiseksi.
• Laadukas joukkoliikenne
  On varmistettava toimiva joukkoliikenneratkaisu, joka yhdistää alueen kantakaupungin palveluihin (ks. kuva), vähentää talouksien tarvetta auton hankkimiselle ja pienentää ruuhkia. On erittäin tärkeää välttää Tampellan tilanne, jossa iso asuinalue on lähes kokonaan ilman joukkoliikennetarjontaa.
  Vuorovälien on oltava riittävän tiheät ja pysäkit tulee ehdottomasti sijoittaa mahdollisimman keskeisille paikoille, ei alueen reunoille.
  Hämeenpuiston ja tulevan Eteläpuiston asukasmäärät ovat suuret, joten myös raitiotiehen perustuva joukkoliikenneratkaisu olisi perusteltu ja nostaisi alueen arvoa entisestään. Raitiotievaihtoehtoa tulisikin selvittää tarkemmin ja tarvittavin raide- ja pysäkkivarauksin varmistaa, että alue voidaan myöhemmin kytkeä raitiotieverkkoon mahdollisimman edullisesti. Aluksi varauksia voidaan hyödyntää linja-autoliikenteessä.

• Elävyyttä ja kaupunkikulttuuria
  Liiketilojen ja julkisten tilojen suunnittelu on tehtävä yhtenä kokonaisuutena siten, että alueelle syntyy mahdollisimman paljon urbaania elämää kaikkina vuoden- ja vuorokaudenaikoina.
  Alueen ja lähiseutujen kaupunkilaisia on rohkaistava katu- ja kaupunginosatoiminnan nopeaan käynnistämiseen.
  Rakennusten viherkatot osaksi kokonaisuutta
  Viherkatot tulisi toteuttaa karuina ja helppohoitoisina ketoina hyödyntäen harvinaistumassa olevaa suomalaista harju-, paahde- ja ketolajistoa. Näin rakennukset täydentäisivät Tampereen läpi kulkevaa harjujatkumoa.

Tämän mielipiteen koostamiseen osallistuivat Urbaani Tampere ry:n jäsenien ohella Lisää kaupunkia Tampereelle -Facebook-ryhmän aktiiviset keskustelijat.