Loading…

Yhdistyksen kannanotto Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040

Urbaani Tampere ry ottaa kantaa Pirkanmaan maakuntakaavaan 2040.

Voit ladata kannanoton PDF-muodossa tästä.

Kuva: Erkki Koivisto
Lempäälän keskustaa. Kuva: Erkki Koivisto

 

Urbaani Tampere ry ilmoittaa olevansa osallinen ja lausuu mielipiteenään seuraavaa:

Yleisellä tasolla maakuntakaava on oikeansuuntainen ja huomattava parannus nykyiseen maakuntakaavaan. Pidämme tärkeimpinä asioina yhdyskuntarakenteen tiivistämistä, toimintojen sekoittamista ja kevyttä raideliikennettä.

Maakuntakaavan alueidenkäyttötavoitteissa toimintojen sijoittaminen lähelle toisiaan ja mahdollisimman paljon nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään on kannatettavaa. Positiivista on myös se, että raideliikenne on lisärakentamisen edellytys, eikä päinvastoin.

Elinkeinoelämä tulisi nähdä vientiteollisuutta laajemmin: korkean osaamisen palveluliiketoiminta on oleellinen osa Pirkanmaan elinkeinoelämää ja myös vientiä. Sen toimintaedellytykset ovat kuitenkin erilaiset kuin perinteisen teollisuuden. Tie- ja ratayhteyksien ohella korostuvat ideoiden ja tiedon vaihto, mikä on helpointa kasvotusten kohdattaessa. Näin ollen tietointensiivisille yrityksille tärkeää on nimenomaan muiden yritysten ja ihmisten läheisyys, mikä edesauttaa muodollisten ja epämuodollisten kohtaamisten syntymistä. Toisin sanoen keskustojen merkitystä elinkeinoelämälle tulisi korostaa reuna-alueiden ohella.

Tiivistettävällä joukkoliikennealueella ja asemanseudulla on annettu määräys tukeutua tehokkaaseen raideliikenteeseen, joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja polkupyöräilyyn. On hyvä, että tämä on annettu nimenomaan määräyksenä suosituksen sijaan. Näiden alueiden kokoa tulisi vielä pyrkiä kasvattamaan.

Alue- ja yhdyskuntarakenteen tavoite, jossa uusia huomattavia asuin-, työpaikka- ja palvelualueita ei tule sijoittaa erilleen nykyisestä yhdyskuntarakenteesta, on hyvä. Nykyisistä suunnitelmista erityisesti Nurmi-Sorila on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Sen rakentamisesta tulisikin joko luopua kokonaan tai kaavoittaa alue tiivistettäväksi joukkoliikennevyöhykkeeksi. Jälkimmäisessä tapauksessa rakentaminen pitäisi aikatauluttaa niin, että alue pystyttäisiin alusta alkaen rakentamaan raitiotiehen perustuvaksi.

Keskustojen ulkopuolelle sijoittuvien kaupan suuryksiköiden määrää tulisi rajoittaa ja maksimikokoa pienentää. Näemme nämä ns. peltomarketit erittäin suurena uhkana keskustojen elinvoimaisuudelle ja sitä kautta maakunnan kilpailukyvylle.

Tampereen raitiotie pitäisi nimenomaisesti mainita maakuntakaavassa, samaan tapaan kuin kaavan muutkin lukuisat tie- ja raidehankkeet. Vaikka raitiotie alkuvaiheessa onkin Tampereen kaupungin sisäinen ratkaisu, ovat sen maakuntatason vaikutukset merkittäviä. Lisäksi on todennäköistä, että raitiotietä laajennetaan myöhemmin Tampereen ympäryskuntiin.

Rautatieyhteyksien sijoittamista tunneliin pidämme lähtökohtaisesti kalliina vaihtoehtona. Ohitusrata tulisi pyrkiä toteuttamaan edullisesti ja kohdentaa investointeja keskustoihin.
Kintulammin tulevan luonnonsuojelualueen lähiympäristön VR-merkintä voisi olla laajempi. Tämä edesauttaisi tulevaisuudessa kansallispuistotasoisen luontoalueen muodostumisen Tampereen kaupungin alueelle ja toisi korkeatasoisen luontoelämyksen myös keskusta-asujien saataville.

Tampereen kaupunki.
Tampereen keskustaa. Kuva: Tampereen kaupunki.