Tampereen raitiotiehankkeesta on lausuttu jälleen sekä vastustavia että puolustavia lausuntoja. On hyvä, että ratikkahanke herättää keskustelua, mutta keskustelussa olisi syytä muistaa muutamat perusfaktat.

Urbaani Tampere ry osallistuu keskusteluun tällä kannanotolla [pdf].
Teksti on julkaistu lyhennettynä myös Aamulehdessä 14.11. 2015.

Ratikka tuo tuloja, kilpailukykyä ja vetovoimaa

Tampereen raitiotie ei ole pelkkä liikenneratkaisu, vaan se on monipuolinen maankäyttöhanke. Se ei ole vain infra- ja liikennöintikustannus, vaan tuloja, kilpailukykyä ja vetovoimaa tuottava väline koko elinkaarensa ajan.

Raitiotie on kuntataloudellisesti kannattava hanke, joka yhdistää Tampereen keskeiset asuin- ja työpaikka-alueet, korkeakoulut, yliopistollisen sairaalan ja TAYS-kampuksen, rautatieaseman sekä koko maakunnan suurimmat käyntikohteet. Kaupunkirakenteen ja hyvinvointipalvelujen suunnitelmat pohjautuvat raitiotien mahdollistamaan saavutettavuuteen ja sujuvaan liikkumiseen eri palvelupisteiden välillä. Nyt 600 m etäisyydellä suunnitelluilta pysäkeiltä on 64 400 asukasta ja 37 300 työpaikkaa. Kaupungin väkimäärä kasvaa ja liikkumistarve lisääntyy merkittävästi nykyisestä, joten me tarvitsemme suuren kapasiteetin, operoinnin edullisuuden ja pitkäikäisyyden takaavan ratikan. Se on edullisin ratkaisun hoitaa jatkuvasti kasvava liikennetarve.

Dieselbusseja korvataan nyt sähköbusseilla ja vuonna 2040 kaikki bussit ovat sähköisiä. Sähköbussit vievät kuitenkin yhtä paljon katutilaa kuin dieselbussit. Bussien kuljetuskapasiteetti ei riitä kasvavalle kaupungille – olivat ne sitten dieseleitä, hybridejä tai sähkökäyttöisiä. Moderniin raitiovaunuun mahtuu lähes kolminkertainen määrä ihmisiä bussiin verrattuna.

Sähköbussien käyttökustannuksista tai toimintavarmuudesta pohjoisissa oloissa ei ole vielä niitä puoltavaa kokemusperäistä tietoa, toisin kuin raitiovaunuista. Suurikapasiteettiset linja-autot eli yksi- tai kaksinivelbussit ovat usein esillä raitiovaunun korvaajiksi. Korkeiden hankinta- ja käyttökustannusten lisäksi aiemmista Tampereen ja Helsingin kokemuksista tiedetään, etteivät edes yksinivelbussit olleet matalalattiaisina teknisesti luotettavia, vaan molemmat kaupungit luopuivat niistä jo muutaman vuoden ikäisinä. Helsingissä kahden valmistajan kaksinivelisten ”superbussien” koekäyttö 2010 ei johtanut tilauksiin. Sen sijaan Helsinki päätti hankkia 40 uutta raitiovaunua.

Tampereen raitiotiehanke on infra-alalla Suomen suurin allianssihanke. Allianssissa työskentelee maan parasta alan osaamista ja sille tulisi antaa nyt työrauha. Kun hankkeesta on vuosien saatossa tehty valtion ja valtuuston omien vaatimusten mukaisesti kaikki lukuisat selvitykset, erillispäätökset ja kuntalaiskyselyt, niin joidenkin tahojen toistama disinformaatio hanketta kohtaan uhkaa käydä kalliiksi koko maakunnalle. Valtioon on voitava luottaa, mutta myös valtion on voitava luottaa maakuntaamme.